torstai 16. huhtikuuta 2009

No voi sun s**tana...

Joskus joutuu tosissaan miettimään, mitä noiden ihmisten päässä liikkuu. Multa vietiin eilen kohtu!!! Kukaan, ei KUKAAN kysynyt mun mielipidettä asiaan tai edes sitä, olisiko sille kenties vielä tarvetta tulevaisuudessa. Mä oon kuitenki vasta 7-vuotias ja täysin elämäni kunnossa. Ei siinä mitään, että se tosiaan poistettiin, mutta tää mun olotila…ZIISUS! Koita tässä ny sitte olla laumanjohtajaa, kun kävelykin on hankalaa ja mulla on joku tarranauha kiristämässä mahakarvoja.

Eilen siis aamulla äippä leperteli mulle ja kerto, että pääsen spesiaalipaikkaan sen kanssa ihan kahdestaan…Noh, varsin spesiaalia oli, en mä sillä, mutta jonkin sortin arvostusta ja kunnioitusta luulis tän ikäsen kaverin jo nauttivan äipänki suunnalta… Me ajeltiin kahdestaan autolla, se oli kivaa, kattelin liikennevaloissaki viereisiin autoihin ja äitin kanssa kikateltiin. Sitte tultiin sinne klinikalle. Mä aavistin siinä vaiheessa jo, ettei se päivä pääty kovin kaksisesti, mutta en mä voinu hemmetti soikoon kuvitellakaan mitään tällasta! Äippä nosti mut sille pöydälle ja leperteli taas niin maan perhanasti ja lupas varmaan maat ja taivaat mulle, jos olen kiltti tyttö. Noh, mä olen aina kiltti tyttö, joten heiluttelin vaan häntää… Sitte se hemmetin lääkärisetä tuikkas neulan mun reiteen ja tietty suoraan johonki kipeeseen kohtaan ja voi luoja mä huusin… Se sattu niin paljon, että taju meinas lähteä…ja lähtikin, pikkuhiljaa, mutta ihan totaalisesti. Mä nukahdin äipän leperrellessä siinä vieressä.
Heräsin joskus tuntien kuluttua kun mua kannettiin autoon. Just ja just jaksoin avata vähän silmiä, jotta pystyin tarkastamaan minkä merkkiseen kaaraan mua työnnettiin (mulla on siis joku roti mihin autoihin menen). En jaksanut edes kikatella viereisiin autoihin, nukuin vaan. Sitte tultiin kotiin ja voi hemmetti, että olikin spesiaalia… Maisa ja Viivi kuvitteli heti olevansa jotenkin mun yläpuolella kun mä hetkellisesti olin ehkä vähän väsyneempää kaveria. Äippä laitto mut petiin ja sano että nuku vaan…mitäpä siinä muutakaan voi, kun on niin doupattu? Se ei onneks päästäny noita muita mun luo, koska ne yritti selkeesti hyppiä nenille. Päätin, että kunhan tästä tokenen, on pieni kurinpalautus paikallaan… Sitten nukuin, nukuin itse asiassa iltaan asti, kunnes jollakin älykääpiöllä välähti, että mut pitää kantaa pissalle tonne hankeen!!! Hemmetti, mä meinasin jäätyä sinne, joten mä vaan istuin siellä, ettei energiaa kulu muuhun ku lämpimänä pysymiseen… Noi toiset oli tietty saanu käydä saunassa ja kaikkee. Ulkoilun jälkeen mulle annettiin uus lelu koppaan kaveriksi ja nukahdinkin sen viereen. Heräsin alkuyöstä siihen hemmetin kipuun…voi p*aska että otti päähän. Nooh, äippä oli tilanteen tasalla ja toi mulle yhden pillerin, jonka turvin mä sitte nukuinkin tähän aamuun… Sitähän mä en kellekään kertonut, että mä olin käyny yöllä juomassa vettä ja kakkoshädällä kävin tossa yhdessä huoneessa, kun ei kukaan tullu päästämään mua pihalle… Normaalisti mä en sisälle tee, mutta tää oli nyt sitte sitä äipän kaipaamaa spesiaalijuttua :)

Nyt tästä kaikesta on jo yksi päivä ja mulla on edelleen toi teippi mahassa, sekin lähtee kuulemma tänään pois. Spesiaalikohteluun kuuluu näköjään myös se, että mut kannettiin taas pihalle (lumituiskuun hemmetti) heti ku heräsin. Kiersin pihan ympäri ja katoin oliko siellä mitään uutta, ei ollut, joten jäin taas istumaan keskelle pihaa… Mut haettiin kantamalla sisälle.
Nyt mä otan rennosti ja nukun ja välillä vähän murisen noille muille, jotta muistavat paikkansa. Mä en ehkä enää ikinä halua kokea mitään tällasta ”spesiaalia”. Voin vaan kuvitella kuinka spesiaalilta se tuntuu, kun tuo teippi revitään mun mahasta tänään irti…

-Tytti the KING

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Voi Tytti sua!

Ihanaa, kun tulit kertomaan, mitä sulle kuuluu, mutta että ihan noinkin erilaista...

Mitä se kohdun poisto tarkoittaa? Saatko loppuelämän tuollaista kohtelua...? Mamma on puhunut mullekin sellaisesta, mutta sitten mä päätin ruveta hoitamaan yhtä ihanaa pehmolelua ja se sen hömpötys jäi siihen, ainakin toistaiseksi.

Nauti olostasi, kun sua kannetaan joka paikkaan ja pistä mun systeri sitten kuriin, kun piristyt!

Multa vietiin eilen kaikki karvat ja mutsi on nyt ihan kauhean näköinen mun rinnalla. Me saadaan koko vkl olla kotona mamman kanssa ja meuhkata pihalla. Ihanaa!

Terkut Vivianille, Tewwulle ja Maisa-systerille!

t. Wanda

Ps. Mutsi-Vera käskee Maissin olla vetämättä, välillä.

Team Karvanaamat kirjoitti...

Kohdunpoisto = mä en ehkä saa enää lapsia... ja hemmetinmoinen tuska ja nöyryytys vaatetuksen muodossa, sitä se on.

Mä oon jo palauttanut täällä järjestyksen, nukuin sen yhden päivän ja sitte tuli kuri ja järjestys!

Nyt pääsen taas pyllysilleni juoksemaan pihalle, joten joudun lopettamaan (näistä alastomista hetkistä on nautittava!)...

Mä yritän olla ahkerampi tässä päivityksessä, mulla on vaan ollu aika hektistä elämää.. ;)

-Tytti the Queen