Me and rest of the Europe!

Kuten tuossa jo alla on kerrottu, kävin Euroopassa. En aio pitkästyttää ketään pikkutarkoilla kertomuksilla, mutta tiivistäisin koko matkan pariin verbimuotoiseen sanontaan/sanaan; lensin, autoilin, vietin öitäni hotelleissa, ulkoilin Budabestin kaduilla, pyörähdin kehässä, lensin taas, junailin ja olin pari päivää kiroileva siili.

Rakastan lentolaukkua, joten pakkauduin sinne jo hyvissä ajoin... Itse asiassa jo ennen lentokentälle pääsyä. Jokaisen itsetietoisen pienen mäyräkoiran elämään täytyy mahtua yksi lentolaukku. Minulla ei ole (VIELÄ) omaa, mutta lainasin sellaisen kasvattaja-tätiltä, joka ystävällisesti lähti matkaseurakseni Eurooppaan. Odotin matkalta paljon, olen aina ollut kiinnostunut kulttuurimatkoista. Lyhyehkön lennon jälkeen mukaan pakkautui pari muutakin mäyräkoiraa, olimme tavanneet jo Suomessa, joten en tehnyt siitä mitään showta. Jatkoimme matkaa autolla.

Pääasiassa otin matkan rennosti hotellin sängyllä maaten ja miettien kuinka ihanaa keski-euroopan kulttuuri onkaan.
Kuvassa matkaseuramäykkyjen omistaja-Markku antaa minulle olkavarsihierontaa.


Tutustuimme paikallisiin nähtävyyksiin parin päivän ajan, koska minun oli määrä esiintyä EUV-näyttelyssä vasta sunnuntaina. Lauantaina tunsin oloni jo jonkin verran siiliksi...kiroilevaksi sellaiseksi. Kasvattaja-Else huolehti kuitenkin hyvinvoinnistani ja varmisti niin sanotusti selustan...

Jotenkin joskus vaan tuntuu, että hän liioittelee, koska en olisi tarvinnut koko Budabestin poliisirykmenttiä tähän touhuun... Sellainen kuitenkin jostakin ilmestyi ja tottahan sekin oli kuvattava:

Sen vaan sanon, että kyllä Unkarin poliisivoimat ovat kohtuullisen timmissä kunnossa!
Tutustuimme lukuisiin nähtävyyksiin, mutta jotenkin edelleen tuntui, että joku ottaa päähän...

Koitti sunnuntai. Minua ärsytti herätä, koska oli mamman synttärit ja olisin voinut juhlia niitä railakkaasti kotona. Lähdimme kuitenkin korvat vinossa näyttelypaikalle. Pidin myös silmät viiruina, koska jokin ei vaan täsmännyt. Minua ei napannut mikään, kaikista vähiten ehkä se kehäkäyttäytyminen. Tiesin kuitenkin olevani pirun nätti ja hemmetin mukava tyyppi muutenkin, joten yritin esiintyä. Sain siitä hyvästä diplomin. Pidin korvani ja silmäni viiruina varmuuden vuoksi koko päivän.

Maanantaina olin jo ihan viiruna koko koira. Onneksi pääsin kuitenkin lentolaukkuun. Minua ihailtiin lentokentällä tullimiesten voimin (enkä lainkaan ihmettele, olenhan söpö). Pussailin myös kanssamatkustajiani. Olin ristiriitaisessa mielentilassa, mutta viiruilusta huolimatta kokosin itseni.
Mamma tuli kentälle vastaan, ihanaa! Siihen se ihanuus sitten loppuikin. Tukka ja korvat viiruina juostiin ympäriinsä ja mentiin junaan ja minut laitettiin häkkiin. En pidä häkeistä, enkä toisista junamatkustajista. Vaunu olisi kuulunut olla vain minun ja pidin huolen, että kaikki sen tietävät. Minua otti päähän. Olin aivan hiilenä, koska en saanut rauhassa nukkua. Pussasin kuitenkin yhtä kanssamatkustajaani, koska se sitä vaatimalla vaati. Nukuin pois ärsyyntyneisyyttäni. Huomasin junaillessa, että minun peittoni on märkä. Vuosin maitoa... MAITOA! Päätin olla koko seuraavan viikon idolini kiroileva siili.
Minua ärsytti kaikki ja pidin huolen, että kaikki sen myös tiesivät. Jätin myös menemättä luonnetestiin, koska sekin ärsytti. Tai en jättänyt menemättä, mutta tyhmä mamma ilmoitti, että jos olen viirukorvana, en sinne pääse. Päätin olla viirukorva vielä jonkin aikaa.

Nyt olen toipunut. En silti ikinä unohda idoliani kiroilevaa siiliä. Matka oli kiva ja varmaan teen vielä joskus uuden matkan. Meinasin ainakin vaatia lentolauklun, jossa voin viettää aikaani.

Hyvä Joulupukki... Toivomuslistallani on lentolaukku (mieluiten pinkki) ja vadelmanlehtiuutetta!

Yours, Maissi-maailmanmatkaaja

Maisu maailmalla ECX3 !

Meidän Maisu lentelee maailmalla, vaikka allekirjoittanut ei niihin lentäviin juttuihin enää aio koskeakaan. Tällä erää Maisu matkusti kasvattaja-Elsen kanssa Unkariin tutustumaan Euroopan nähtävyyksiin ja siinä sivussa osallistumaan Euroopan Voittaja 2008 koiranäytelmiin.

Koska koira ei ole vielä palannut matkaltaan, tarkempi selvitys matkasta tulee ensi viikolla, mutta tuloksillahan voi aina elvistellä jo arvostelun päätyttyä :) Eli Maisu kiritti vaaleanpunaisen narun kanssa luokkansa kolmanneksi kovatasoisessa seurassa! WAY TO GO MAISU, sitähän ollaan melkein euroopan voittajia, ainakin euroopan omistajia ;)

Mutta kuten sanoin, asiasta tarkemmin, kunhan Maisu kotiutuu kertomaan matkajuttunsa!

Voi elämän kevät... :)

Lontoon murteella kaikki onkin jo kerrottu, mutta kerrottakoon vielä på finska:
Team Taxette's on reissannut Ruotsissa parisen viikkoa (ja yksi niistä jätettiin rannalle ruikuttamaan...) kohtuuttoman hienoin tuloksin:
Taxette's Harrietta "the Maisan äippä" Vera saa nyt liittää eteensä KANS & FIN & EST & DK & LT & S & POHJ MVA rivistön
Taxette's Govannon "the Tytin ex-mies" Roxi liittänee eteensä KANS & FIN & EST & S MVA rivistön
Taxette's La Perla "the Tellun systeri" Fanny ei liitä vielä mitään eteensä, koska on liian nuori, mutta Ruotsista räpsähti plakkariin koetulos odottelemaan ikälisiä sekä kaksi Ruotsin sertiä, jotka ovat muuten vain mukavia saada.
Hodja's Enrico Caruso "min lilla Emil" vauhditti myös mukana, tuloksena kahdesta Ruotsin näyttelystä VSP-PENTU tulosta... FIN EMIL!

SIKAHIENOA Else, Kati ja kaikki maastonakit! Vähänkö me maalaissukulaiset ollaan ylpeitä teistä! Kannatti syötättää yöpaikan pöydänkulmat pikku-Emilillä, kyllä tää oli jo sen arvoista!

Matkustuspalvelu Nylander kiittää ja kumartaa hyvästä yhteistyöstä, vaikka ei mun turistikeskukseen ohjaukset miellyttäneetkään ja toivoo, että yhteistyö tällä saralla jatkuu (tai jos mä vaikka joskus aikuistun ja te haluatte mut mukaan...?).

********************************************************************************

Me maalaiset käytiin Oulussa pelottelemassa lappalaisia... Lauantaina Oulun inttinäytelmistä Maisan saldo jälleen VSP + CACIB (onnea jälleen Ossi :) ) ja meidän lötkö-pötkö Tewwu lönkytteli nuorten luokassa ERI:llä kakkoseksi. Emäntä viihtyi erinomaisesti, kiitos vandrarhem Hannalle... Ne oli varmaan ne kiharat, joilla me pärjättiin (tai sitten se mun muuten vaan fressi olotila...)!

Oulun tuliaiset....

Sunnuntaina allekirjoittanut toimi jälleen vastuullisessa kehätoimitsijan roolissa. Kivan porukan kanssa huumori ei (luojan kiitos) loppunut, vaikka kaikki kastuivat, oli kylmä, itutti, hammasta koski.... Päivä suijui erinomaisesti :)
Myös mäykkykehän näytteilleasettajat olivat kuten asiaan kuuluu valveutuneita, ei tarvinnut huutaa ääntään käheäksi (vaikka ei se kuuluis mihinkään kuitenkaan)... Kyllä me mäykkyimmeiset osataan :)

Wiikonwopun tohinassa myös hostellin omistajan buudelit kävi kehissä, Iiwo "petit" WOP, Towsti "grandi" WOP, Wisto "pieni pehmeä ja valkoinen" kahtena päivänä SEWTTI... Kannatti trimmata ja ottaa asennusolutta, Erja, onks tää ny sitä glamouria ja olutta??? Jos on, niin tää tahtoo kans pehmeän valkoisen!

Kaiken kaikkiaan IHQ weekend vaikka tuon L- sekä R-kirjaimen lausuminen tuottaakin nyt vaikeuksia :)

Vihdoin UUTISIA!

Päästiin ryhmä Rämän (Tellu, Maisa & Viivi) kanssa vihdoin päiväksi pois metsästä ja laittauduttiin ihan vimosen päälle Mikkelin näytelmiä varten (koirat, ei ehkä niinkään emäntä). Suoraan sanottuna tuloksilla ei juurikaan ollut väliä, pääasia oli päästä pitkästä aikaa "ah niin rakkaan" harrastuksen pariin, joskin tietty toivottiin, että ei hirmu sini-/keltavoittoiseksi menisi nauhojen värit. Matkalta kopattiin kyytiin Arska the lagotto omistajansa Emilian kanssa sekä juttuseuraa allekirjoittaneelle Sadun muodossa. Joskin juttuseura päätyi sitten roudariksi/kenneltytöksi :)

Asiaan! Ensin odotimme Maisun vuoroa....odotimme todella, koska jälleen tuomarikin antoi odotuttaa itseään. Maisu on pentujen jälkeen ollut hieman hoikkana, joten odotukset tuloksien suhteen eivät olleet järin korkealla. Loppujen lopuksi maisa oli VSP, tuomari totesi, että hän on tukevassa kunnossa ja urosmainen...Luustoakin oli hieman liikaa. No, no hätä at all, jatkoimme päivää ratkiriemukkaissa tunnelmissa :)

Viivi the basset yllätti jo pelkällä olemuksellaan. Normaalisti muumityyliin rauhallisesti lönkyttävä Viivi, jota saa kehässä hoputtaa ihan villinä, esiintyi reippaasti ja häntä heiluen. Mitä ilmeisimmin kotona odottavat mielikuvitusvauvat olivat saaneet häneen puhtia ja tuloksena punakeltaista eli ROP. Ryhmään emme jääneet, koska allekirjoittanut oli aivan umpijäässä (kuka käski laittaa hameen Suomen kesällä ulkonäyttelyyn?????).

Viimeisimpänä kehään karautti Tellu. Eka kerta on aina eka kerta, joten otimme hyvin huumorimielellä koko homman vastaan. Tellu oli iloinen ja häntä heilui, selkänahasta puhumattakaan. Hieman tuli sanomista keskeneräisyydestä, mutta mehän olemme sitä mieltä, että hitaasti hyvä tulee! Hieman ehkä yllättäen Tellu nousi kuitenkin junnuluokassa toiseksi ja nappasi vielä paras narttu kehästä vara-sertin (me ollaan taas tässä vaaleansinisessä kierteessä!!!!) ollen toinen :) Ilon määrällä ei ollut rajaa, vaikka en ehkä olisi itse kuitenkaan Tellulle tuossa kunnossa jakanut edes sitä vaaleanpunaista... Kriittisyys on paheeni :)

Matkalta mukaan tullut Arska the lagotto oli myös vaaleansinisen arvoinen tänään ja tuloksena (ellen väärin muista) PU3.

Ei yhtään pöllömpi reissu! Kiitos matkaseuralle ja kehän laidalla notkujille... ja Nina muistaa mitä tapahtuu, jos hänen kotoaan joskus löytyy kääpiöpinseri.... :)

Tarkemmat tulokset ja hieman muutakin löytyy "virallisilta" (kylläpä kuulostaa hianolta) sivuilta, joihin linkki tuolla sivussa!

Kesä ja kärpäset = viileää, sateita ja itikoita :)

Se on sitten juhannuskin vietetty, eikä meillä ole tapahtunut oikeastaan mitään. Juhannus vietettiin Puumalassa möksällä ja tytöt viettivät sen lähinnä järvessä mamman iloksi (karkea hieman pitkähkö karva + järvivesi = karkea, hieman pitkähkö kihara karva).

Muutoin aika on kulunut lähinnä ihmettelemällä, miksi ei ole lämmin ja miksi hemmetissä itikoita on aina vaan, vaikkei ole edes lämmin.

Lore ja Mini (Hymyn nykyinen kutsumanimi) ovat viihtyneet uusissa kodeissaan ja kävin Lorea moikkaamassakin. Nyyh, taas piti pala kurkussa poistua, vaikka pikkunakki näytti viihtyvän erinomaisesti uudessa kodissaan ja näki, että ipanalla on niin hyvät oltavat kuin pikkunakilla vaan voi olla. Ministä olen saanut kuvia ja Mini näyttää olevan varsinainen seilori (kuva tulee pian, kunhan pyydän luvan) :)

Maisu on selkeästi päättänyt siirtää valioitumistaan taas puolella vuodella, koska tietenkin koekauden lähestyessä sitä huippuaan (syksy) on rouva alkanut näyttää juoksun merkkejä. Me ei stressata, joutaahan noihin sitten taas keväällä.
Ensi viikonloppuna viihdymme pitkästä aikaa taas kehässä ja sen laidoilla, joten jonkinmoisia uutisia on luvassa (narunpätkäkertomukset nyt ainakin). Tellun Fanny-sisko aukaisi serti-tilinsä viikonloppuna (GRATTIS!), joten kai se on pikkuhiljaa meidänkin alettava taas aktivoitumaan.

Nappulat lähti...

Talo on taas hieman rauhoittunut; Hymy & Lore lähtivät lauantaina uusiin koteihinsa pääkaupunkiseudulle. Toivotamme heille mukavaa ja pitkää elämää uusien omien ihmisten kanssa ja koitamme palata takaisin normaaliin päiväjärjestykseen.

Kävin pyörähtämässä myös Aptuksessa team Taxette's pääjehun kanssa. Kehässä esittäytyivät Tellun sisko Fanny, PN3 ja Maisan siskopuoli Lara (pieni, punainen, mutta mahottoman söpö) PN3. Narunpätkät keräiltyämme vietimme grillikauden avajaiset...Allekirjoittanut maistoi taas uutta juustoa (en ole nirso, olen vain valikoiva!)!

Palaamme asiaan, kunhan saadaan jotain uutisen poikasta irti elämästämme. Näyttelyihin meillä ei ole asiaa vielä vähään aikaan, mutta koerintamalta odotamme uutisia hyvinkin pian!

Jotkut on "äijiä" toiset syntyy ÄIJIKSI!

Lore "the man" todisti tänään olevansa ÄIJÄ. Ikää seitsemisen viikkoa ja niin vaan kinttu nousi kuin isoilla pojilla konsanaan! Hysteerinen mamma oli paikalla tietenkin kameran kanssa, joten onpahan sekin äijäily filmillä :)


Siskonsa Hymy, siis se "naisellisempi" osapuoli viis veisaa tuollasista kintunnosteluista ja kertoi heti naisellisen mielipiteensä asiasta:

VAPPUA! Olkaa hilpeitä :)

Kuvaajan paikka auki!

Valokuvausharrastus on hauskaa, varsinkaan jos ei sitä hommaa hallitse! Sain kuitenkin otoksia nappuloista ennen kuin ymmärsin, että kamera ei toimi, koska akusta on virta loppunut....
Ja kun kuvaat pikkuolentoja, jotka eivät kuuntele, vaikka kuinka hoet paikka ja möngertävät sinne sun tänne huolestuneen äitinsä seuratessa tilannetta alavasemmalta, on tuloksena 50 kuvaa, joista 2 "onnistuu", eli pennuista näkyy muutakin kuin tassu.... :)


Muuten elellään varsin normaalia elämää, luntakin oli taas yöllä satanut kaikkien "iloksi". Ehdittiin jo kuvitella, että kevät olisi tulossa...

Koska olen ollut autuaan saamaton kotisivujeni uudistamisessa, väsäsin pikapikaa ilmaisohjelmalla englanninkieliset (kieliopista viis) sivut meille, linkki löytyy tuosta vasemmasta reunasta muiden linkkien seasta. Suomenkielellä pyrin uutisoimaan täällä ja koska nuokaan sivut eivät tule olemaan pysyvät, ilmoittanen kunhan saadaan ne oikeat taas nettiin!

Tytti ilmoittaa voivansa hyvin, eikä halua pikkuolentojen jäävän asumaan meille... :)

Äidinrakkautta ilmassa!

Maisu ja Hymy, jolla kuvassa ikää noin puoli minuuttia... Voiko olla hellyttävämpää :)

Pikkutyypit kasvaa ja emäntä huitelee muualla!

Hymyn ja Loren painot senkun nousee (se kai on tarkoituskin...), kohta täällä asustelee kaksi barbababaa :) Maitobaari on auki 24/7 ja pikkutyypit käyttävät hyödykseen kaiken mahdollisen ajan täyttyen nestemäisellä ravinnolla (tulleet emäntäänsä...?).
Kuvia pienokaisista heti, kun saan räpsäistyä sellaisia, joita kehtaa esitellä :)

Emäntä (tässä tapauksessa siis allekirjoittanut) huiteli tänään Lappeenrannan KV-koiranäyttelyssä valloittavan herrasmiehen Taxette's Govannon:n eli Roxin kanssa. Herra esiintyi mallikelpoisesti vieden kotiintuomisina CACIB:n ja ollen VSP... Siitäkin huolimatta, että handleri ei pysynyt kengillä pystyssä ja esitti koiran sukkasilteen :)

Maisu proudly presents: Hymy & Lore!

Laatu korvaa määrän ja nahkaläpyskäkorvat kaiken muun oleellisen!

Syntymäpäiviään tämä voimakaksikko viettää 19.3 ja luonnollisesti äippä-Maisu on väsynyt, mutta onnellinen!

Maisu valloittaa jopa tiineenä (ja karvaisena)!

Lähtölaskenta on jo alkanut, Maisan ja komean tanskalaisherra Folmerin (Taxette's Just A Jewel - Sweetax Farbror Folmer) lapsukaiset ovat alkaneet liikkua kohti uloskäyntiä...

...Mutta Maisa porskuttaa vielä keskiselän jakauksellakin eli hänet kruunattiin Vuoden 2007 näyttelykoiraksi sekä Itä-Suomen Mäyräkoirat ry:ssä että Uudenmaan mäyräkoirakerhon toimesta. HIPHIP HURRAY Maisu! Kotiväki onnittelee!

Maisan kanssa keskitytään tänä vuonna koerintamalle, joskin vanhasta muistista saatamme kehäänkin eksyä...

Lisää uutisia toivon mukaan hyvinkin pian :)

BOOORING.......

Ei sitten mitään päiviteltävää (no life?). Lunta on, näyttelyitä/kokeita ei näillä näppäimillä. Keskitymme koko perheen voimalla nyt Maisaan ja Maisan seuraaviin 4 kuukauteen :)
Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, kasvaa laumamme hetkellisesti maaliskuun puolen välin jälkeen.

Lisäinfoa luvassa täältä (kunhan sitä on tarjota) tai Maisan kakkoskodista www.kolumbus.fi/taxettes .

Mukavaa ja menestyksekästä vuotta kaikille!